Terry Laakso on tutkija sekä kuva‑ ja äänitaiteilija, joka on työskennellyt värin, äänen ja tilan parissa 41 vuoden ajan. Hän on myös tieteen, terveyden ja kansojen historian tutkija, ja hänen työnsä yhdistää neurofysiologian, kulttuuritutkimuksen ja taiteen ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi.

​

Laakso on kehittänyt maailman ensimmäisen neurofysiologisen väri‑, ääni‑ ja visuaalisen menetelmän, TERRY–NORA‑menetelmän. Menetelmä kehittyi yli 40 vuoden uran aikana, ja sen varsinainen syntyhetki oli vuonna 2018 Pohjois‑Espanjassa, Santoñan kalastajakylässä. Tämän jälkeen menetelmä laajeni ja syveni edelleen, yhdistäen taiteen, tieteen ja hermostotutkimuksen yhdeksi kokonaisuudeksi.

​

Vuosina 2014–2015 Laakso tutki intensiivisesti flamencotanssia, musiikkia ja rytmiikkaa Espanjassa. Hän kiersi tunnettujen flamencoartistien kanssa suurissa konserteissa, dokumentoi heidän elämäänsä videokuvauksin ja analysoi flamencorytmien neurofysiologista vaikutusta liikkeeseen, tilaan ja hermoston dynamiikkaan.

​

Laakso on pitänyt uransa aikana yli sata taidenäyttelyä ja hänen teoksiaan on esitelty niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on myös vieraillut televisiossa vuosina 1989–2007, jolloin hänen taiteensa ja tutkimuksensa herättivät laajaa kiinnostusta.

​

Taiteellisen uransa aikana Laakso on luonut yli 3000 teosta eri tyylisuunnista ja aikakausista. Hänen teoksiaan on Suomen tasavallan presidentin sekä lukuisten yksityishenkilöiden ja yritysten kokoelmissa.

​

Laakso on säveltänyt musiikkia vuodesta 1983 lähtien, tutkien äänen neurofysiologisia vaikutuksia, rytmiä ja hermoston reagointia eri taajuuksiin. Tämä työ on ollut keskeinen osa hänen myöhempää NeuroMelodia‑tutkimustaan.

​

Laakso on asunut 25 vuotta Meksikossa ja Espanjassa, yhteensä 14 eri kaupungissa, ja tuntee yli 160 kaupunkia kolmelta mantereelta. Tämän kansainvälisen kokemuksen aikana hän on tutkinut eri kulttuureja, arkkitehtuuria, nykyisten ja historiallisten kaupunkien rakennetta, värejä, ääniympäristöjä sekä tapaa elää ja kokea tilaa.

​

Nykyään Laakso keskittyy neurofysiologisiin menetelmiin perustuvien hyvinvointikurssien ja kaupunkiorganisaatioiden koulutusohjelmien kehittämiseen. Hän voi kouluttaa myös taideakatemioista ja taidekouluista valmistuvia taiteilijoita, tarjoten heille värien neurofysiologista syvätietoa, jota ei opeteta missään muussa koulutusjärjestelmässä.

​

Tämä laaja tutkimustyö — kulttuurien, arkkitehtuurin, valon, värien, äänen, terveyden ja hermoston vuorovaikutus — on ollut keskeinen osa TERRY–NORA‑menetelmän syntyä. Menetelmä yhdistää taiteen, tieteen ja neurofysiologian yhdeksi kokonaisuudeksi, joka selittää, miten värit, äänet ja visuaaliset rakenteet vaikuttavat ihmisen autonomiseen hermostoon.